mutkikas elämäntie

Nyt on vierähtännyt pitkä aika täällä blogin puolella. Noin seitsemän kuukautta kun viimeksi kirjoitannut. Mitä tässä ajassa on tapahtunnut. Aika paljon asioita on tapahtunut. Suurin ilo aihe on se, että valmistuin 26.5.2018 koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivän ohjajaan ammattitutkintoon ja samalla yllätynnyt. Ensiksi muutin helmikuun aikana, sillä edellisessä asunossa vuokra nousi sen verran kalliiksi. Nyt nykyinen paikka missä asustelen on paljon kivempi paikka, sillä on paremmat lenkkeily mahdollisuudet Elmon kanssa. Vaikka täältä nyt on pidempi matka keskustaan. Se ei haittaa. Tässä kodissa on plussaa se, että on oma sauna. Eikä vuokra ole kallis, verrattuna edelliseen asuntoon. Olihan se inhottavaa muuttaa. Toivon mukaan ei tarvisi muuttaa vähään aikaan. Tosiaan koulu päättyi 26.5.18 jotenkin on vaikea uskoa, että valmistuin koulusta. Sillä edelliset koulutukset ovat jääneet kesken, sillä vointini ei kantannut. Kuten edellisessä postauksessa mainitsinkin myös asiasta, että

Siitä on yli kuukaus kun viimeksi kirjoitin. Aiheet on hiukan ollut hukassa ja ei yksin kertaisesti ole ollut aikaan istua koneen äreen ja alkaa työstämään jotain postausta. Olen jopa mietinnyt, että poistaisin blogin. Miesystävä sanoi jotain tähän tyyliin "Älä poista, sitä voi olla hauska lukea parin vuoden päästä" Tottahan tuo on. Muistan suunilleen blogin aiheet ulkoa. "Jee olen onnellinen, pääsen aloittamaan kouluun ja parin päivän/viikon päästä olen ollut sitten, jälleen kerran osastolla. Nyt tosiaan kun miettii, että olen ollut melkein seitsemän kuukauta ilman osastoa. Mikä on hemmetin ylpeä asia. Viime syksyllä pystyin käymää  vain  kolme viikkoa koulua, nyt olen pystynnyt käymää koulua yli kuukauden jopa voisi sanoa, että jo kaksi kuukautta jaksannut käydä koulua. Mikä on kanssa hemmetin hieno asia. Nämä asiat ei ole itsestään selvyyksiä juuri minulle. Siksi olen niistä asioista ylpeä. Neljäs asia mistä olen erittäin ylpeä on se, että sain pitää koiran ja pysty

Hei lukiat!  Sain kuula keskiviikkona, että sain koulupaikan kansanopistosta. Tällä hetkellä jännitän asiaa  tosi paljon, koska perjaatteessa en ole käynnyt kolmeen vuoteen koulua  Enkä ole kunnolla ehtinyt sisäistää asiaa, että koulu alkaa jo huomenna kello kymmeneltä. Samalla odotan tosi paljon koulun aloittamista.  Uskon koulun tuovan jonkun verran tressiä alkuun, sillä olen vaan käynnyt erityisammattiopistoissa ava- luokat nykyisin ovat valma nimellä. Ja viime syksynä yritin aloittaa Hämeenlinnassa koulua, mutta sillon ei riittännyt voimat käydä koulua. Kui tänä vuona riittää voimat käymää koulua Lahden kansanopistossa? Uskon tällä hetkellä, että voitini kantaa tänä syksyllä paljon paremmin. Olen edennyt erittäin paljon vointini kanssa, koska olen tehnyt sen eteen töitä. Kuten alussa mainitsikin, että opikskelu voi tuottaa ja tuottaakin tressiä. Ja asiaa paljon helpottaa, se että käyn täällä Lahdessa koulun. Sillä tukiverkostoni on Lahdessa, eikä tarvitse miettii kuk

Aloin kirjoittaa blogia marraskuussa vuona 2015. Esittely sivusto on aika lyhyt, joten ajattelin kirjoittaa hiukan enemmän itsestäni, vaikkakin postauksissa on tullut lisää tietoa itsestäni. Nimeni on Veera ja olen syntynny 7.2.1996. Asustelen Lahdessa.  Pienenä asuin Riihimäellä, mutta muutimme äitini työpaikan takia Lahteen. Perheeseen kuuluu tällä hetkellä pikkusisko meillä on reilu vuosi ikäeroa, myös on isoveli ikäeroa on viisi vuotta. Isämme kuoli 2008 vuona. Lemmikkinä minulla on koira nimeltää Elmo. Elmon ostin kun muutin laitoksesta ensimmäiseen omaan kotiin. Elmo täyttää 28.12 4-vuotta. Elmo on sekarotuinen koira. On fyysinen sairaus ja sekä psyykkisiä sairauksia. Fyysinen sairaus on lihasdystonia jos haluat lukea lisää lihasdystoniasta pääset  tästä . Psyykkisiä sairauksia laidasta laitaan. Olen ollut lukemmattoman paljon nuorisopsykiatrian osastolla niin kuin myös aikuisspykiatrian osastolla. Edellinen osasto jakso päättyi tänä vuona 14 päivä M

Löysin arteen kätköstä "vanhan" kameran. Ihan digikamera, mutta sillä on ikää. Voisi sanoa, että lähemmäs 10- vuotta. Sillä on mm. kuvattu minun rippareista, siskon riparit, sukulaisen häät. Ja kaikkea muuttakin. Kamerani oli pitkään käyttämättä, koska luulin kamerani zoomi olisi mennyt rikki. Ihan hyvin vuoksi latasin kameran akun täyteen ja kokeilin zoomia, mikä loppuen lopuksi zoomasin ihan loppuun asti. Intoni lähti kameran käyttöön taas kun olimme Ystäväni Suvin kanssa veskulla kuvailemassa. Ja nyt olen alkannut harjoittelemaan kameran käyttöä enemmän. Jos innostun enemmän käyttää kameraa, niin ajatuksena olisi ostaaa uusi. Toki siihen pitää säästää rahaa. Olen kyllä muutenkin alkamassa säästää rahaa. Olen enemmän kuvailut puhelimella, koska ne saa siirettyä nopeasti esim: Instagramiin tai facebookiin. Mutta mennään postauksen aiheeseen. Tämä postauksen aihe on kuva postaus. Kun en ole tehnyt vähään aikaan kuva postausta. Kuvat on otettu äitin pihalla. Ja osat on voinn

Ystäväni suvi tuli luokseni yöksi sunnuntaina, koska maanantaina oli lähtö Tallinnaan. Kävimme sunnuntaina cittarissa nopeasti ostamassa Suville ripsari ja nostimme rahaa Tallinan reissua varten. Kun saavuimme kauppasta kotiini. Teimme leipiä eväiksi & Suville peti. Jonkin aikaa höpöteltiin kaikkea laidasta laitaa. Aamulla heräsimme 05.15, oidointa kohdallani oli se kun herätyskello soi pompasin suoraan pystyyn ja menin laittaa kahvin keittimen päälle. Yleensä herätyksessä menee vajaa tunti. Valmistuimme lähtöön. Kun kello lähstyi puoli seitsemän lähdimme turistipysäkkiä kohti joka siatsee Lahden torin vieressä. Bussi matkalla söimme aamupalan/eväät mitkä teimme, edellis iltana valmiiksi. Bussi kuski sanoin mikrofoniin, että olisi hirveät tullitarkitus, onhan kaikilla passit. Siinä kohalla olin sillei: "Eikö mun henkilökortti riitä" Varmistin siskolta asiaa niin hän sanoi riittää se. Eihän sielä kyllä ollut mitään hirvittävää tulli tarkitusta. Menimme laivaan uuden te