~kaiken sen jälkeen~
En tiiä mikä vois mennä toisin, mut kummiskin jokin asia ei oo hyvin. Enkä saa selkoa mikä asia se on! Oon tällä hetkellä aika masentunnut ja toivoton. Yritän kaikkeni mut tuntuu et mikään ei riitä. Pikku hiljaa ei vaa enää jaksa taistella, ja alkaa olemaan hällä väliä et miten asiat menee. Tuntuu et en tuu koskaan pääsemään kotiin, aina tulee jotain esteitä siihen. Oon ollu vuoden rajoitetussa elämässä, ja tää alkaa pikku hiljaa tympimään. Alan vaa olemaan nii väsynnyt, tekis vaa joka aamu ajatella et ei tarvis herätä täältä ja kaikki asiat ois paremmin. Mutta ku herään nii "ahdistus" ottaa haltuu eikä tuu herätyksestä mitään ku kaipaan nii paljon kotiin tekemään arki asioita. Kumpa kaikki tietäis mitä oon joutunnut kokemaan nii ne ehkä ymmärtäis mua, tai sit ei. Mä oon ollu viikon ainakin aika masentunnut, ja mul meinataan aloittaa EHKÄ masennus lääke. Mut en mä tarvii mä vaa tarvii sitä et pääsen kotiin. Kaikki täällä varmaan on masentunnut kun joka hemmetin päivät on samanlaisia. Tuntuu että kaikki on onnellisia mut mä en oo, ja tuntuu et oon pilannut mun elämän mun virheillä. Miten saisin kaiken peruttua ja aloittaa alusta, koko hemmetin "aikuisuuden" Mut sen oon päätännyt et ku pääsen pois täältä nii ensinäkin mul ei oo paluuta tänne ja aloitan siskon kanssa ihan elämän.
Mut tänää aamusta mentiin liikuntasaliin ja siellä pelailtii sählyä, sit oon katonnut dexteriä ja vähä aika sit oli rentoutusryhmä missä en pystynnyt rentoutua ku asiat pyörii päässä.
Haluisin et asiat alkaa menee eteen päin, mutta tuntuu kui pyörittäis ympyrää, mikään asia ei etene mihinkään suuntaan. Mulla on luvattu monesti rvk:t mut aina siihenkin tullu joku taka pakki nii en oikein tiiän enää mihin pitäis uskoa! Kevään aikana pitäis kotiutua mut tuntuu et sekin venyy ainakin kesän alkuu... jos venyy nii mul menee totaalisesti usko näihin ihmisiin!
~Nää seinät kaatuu mun päälle, tääl on liian vähän tilaa.
Mua ahdistaa, enkä mä kestä tätä olotilaa~
Mut tänää aamusta mentiin liikuntasaliin ja siellä pelailtii sählyä, sit oon katonnut dexteriä ja vähä aika sit oli rentoutusryhmä missä en pystynnyt rentoutua ku asiat pyörii päässä.
Haluisin et asiat alkaa menee eteen päin, mutta tuntuu kui pyörittäis ympyrää, mikään asia ei etene mihinkään suuntaan. Mulla on luvattu monesti rvk:t mut aina siihenkin tullu joku taka pakki nii en oikein tiiän enää mihin pitäis uskoa! Kevään aikana pitäis kotiutua mut tuntuu et sekin venyy ainakin kesän alkuu... jos venyy nii mul menee totaalisesti usko näihin ihmisiin!
~Nää seinät kaatuu mun päälle, tääl on liian vähän tilaa.
Mua ahdistaa, enkä mä kestä tätä olotilaa~

Kommentit
Lähetä kommentti