mutkikas elämäntie

Siitä on yli kuukaus kun viimeksi kirjoitin. Aiheet on hiukan ollut hukassa ja ei yksin kertaisesti ole ollut aikaan istua koneen äreen ja alkaa työstämään jotain postausta. Olen jopa mietinnyt, että poistaisin blogin. Miesystävä sanoi jotain tähän tyyliin "Älä poista, sitä voi olla hauska lukea parin vuoden päästä" Tottahan tuo on. Muistan suunilleen blogin aiheet ulkoa. "Jee olen onnellinen, pääsen aloittamaan kouluun ja parin päivän/viikon päästä olen ollut sitten, jälleen kerran osastolla. Nyt tosiaan kun miettii, että olen ollut melkein seitsemän kuukauta ilman osastoa. Mikä on hemmetin ylpeä asia. Viime syksyllä pystyin käymää  vain  kolme viikkoa koulua, nyt olen pystynnyt käymää koulua yli kuukauden jopa voisi sanoa, että jo kaksi kuukautta jaksannut käydä koulua. Mikä on kanssa hemmetin hieno asia. Nämä asiat ei ole itsestään selvyyksiä juuri minulle. Siksi olen niistä asioista ylpeä. Neljäs asia mistä olen erittäin ylpeä on se, että sain pitää koiran ja pysty...

Hei lukiat!  Sain kuula keskiviikkona, että sain koulupaikan kansanopistosta. Tällä hetkellä jännitän asiaa  tosi paljon, koska perjaatteessa en ole käynnyt kolmeen vuoteen koulua  Enkä ole kunnolla ehtinyt sisäistää asiaa, että koulu alkaa jo huomenna kello kymmeneltä. Samalla odotan tosi paljon koulun aloittamista.  Uskon koulun tuovan jonkun verran tressiä alkuun, sillä olen vaan käynnyt erityisammattiopistoissa ava- luokat nykyisin ovat valma nimellä. Ja viime syksynä yritin aloittaa Hämeenlinnassa koulua, mutta sillon ei riittännyt voimat käydä koulua. Kui tänä vuona riittää voimat käymää koulua Lahden kansanopistossa? Uskon tällä hetkellä, että voitini kantaa tänä syksyllä paljon paremmin. Olen edennyt erittäin paljon vointini kanssa, koska olen tehnyt sen eteen töitä. Kuten alussa mainitsikin, että opikskelu voi tuottaa ja tuottaakin tressiä. Ja asiaa paljon helpottaa, se että käyn täällä Lahdessa koulun. Sillä tukiverkostoni on Lahdessa, eikä t...

Aloin kirjoittaa blogia marraskuussa vuona 2015. Esittely sivusto on aika lyhyt, joten ajattelin kirjoittaa hiukan enemmän itsestäni, vaikkakin postauksissa on tullut lisää tietoa itsestäni. Nimeni on Veera ja olen syntynny 7.2.1996. Asustelen Lahdessa.  Pienenä asuin Riihimäellä, mutta muutimme äitini työpaikan takia Lahteen. Perheeseen kuuluu tällä hetkellä pikkusisko meillä on reilu vuosi ikäeroa, myös on isoveli ikäeroa on viisi vuotta. Isämme kuoli 2008 vuona. Lemmikkinä minulla on koira nimeltää Elmo. Elmon ostin kun muutin laitoksesta ensimmäiseen omaan kotiin. Elmo täyttää 28.12 4-vuotta. Elmo on sekarotuinen koira. On fyysinen sairaus ja sekä psyykkisiä sairauksia. Fyysinen sairaus on lihasdystonia jos haluat lukea lisää lihasdystoniasta pääset  tästä . Psyykkisiä sairauksia laidasta laitaan. Olen ollut lukemmattoman paljon nuorisopsykiatrian osastolla niin kuin myös aikuisspykiatrian osastolla. Edellinen osasto jakso päättyi tänä vuona 1...

Löysin arteen kätköstä "vanhan" kameran. Ihan digikamera, mutta sillä on ikää. Voisi sanoa, että lähemmäs 10- vuotta. Sillä on mm. kuvattu minun rippareista, siskon riparit, sukulaisen häät. Ja kaikkea muuttakin. Kamerani oli pitkään käyttämättä, koska luulin kamerani zoomi olisi mennyt rikki. Ihan hyvin vuoksi latasin kameran akun täyteen ja kokeilin zoomia, mikä loppuen lopuksi zoomasin ihan loppuun asti. Intoni lähti kameran käyttöön taas kun olimme Ystäväni Suvin kanssa veskulla kuvailemassa. Ja nyt olen alkannut harjoittelemaan kameran käyttöä enemmän. Jos innostun enemmän käyttää kameraa, niin ajatuksena olisi ostaaa uusi. Toki siihen pitää säästää rahaa. Olen kyllä muutenkin alkamassa säästää rahaa. Olen enemmän kuvailut puhelimella, koska ne saa siirettyä nopeasti esim: Instagramiin tai facebookiin. Mutta mennään postauksen aiheeseen. Tämä postauksen aihe on kuva postaus. Kun en ole tehnyt vähään aikaan kuva postausta. Kuvat on otettu äitin pihalla. Ja osat on voinn...

Ystäväni suvi tuli luokseni yöksi sunnuntaina, koska maanantaina oli lähtö Tallinnaan. Kävimme sunnuntaina cittarissa nopeasti ostamassa Suville ripsari ja nostimme rahaa Tallinan reissua varten. Kun saavuimme kauppasta kotiini. Teimme leipiä eväiksi & Suville peti. Jonkin aikaa höpöteltiin kaikkea laidasta laitaa. Aamulla heräsimme 05.15, oidointa kohdallani oli se kun herätyskello soi pompasin suoraan pystyyn ja menin laittaa kahvin keittimen päälle. Yleensä herätyksessä menee vajaa tunti. Valmistuimme lähtöön. Kun kello lähstyi puoli seitsemän lähdimme turistipysäkkiä kohti joka siatsee Lahden torin vieressä. Bussi matkalla söimme aamupalan/eväät mitkä teimme, edellis iltana valmiiksi. Bussi kuski sanoin mikrofoniin, että olisi hirveät tullitarkitus, onhan kaikilla passit. Siinä kohalla olin sillei: "Eikö mun henkilökortti riitä" Varmistin siskolta asiaa niin hän sanoi riittää se. Eihän sielä kyllä ollut mitään hirvittävää tulli tarkitusta. Menimme laivaan uuden te...

Otsikko voisi kertoa aika paljonkin mistä olen ylpeä ja olenhan minä aika monesta asiasta ylpeä itsestään. Erityisesti mihin paneudun tähän postaukseen on se, että kurssi päättyi tänään. Kävimme päätäjäis päivän kunniaksi syömässä tänään ravintolassa.  Mutta miksi olen ylpeä kun kurssi pääättyi tai enhän ole siitä ylpeä, että kurssi päättyi. Vaan siitä, että sain käytyä kurssin läpi. Ilman poissa oloja. Ja se lähtö kohta/vointi mistä lähdin käymään kurssia. Ei ollut kaikista helpointa.  En muista kun kävin haastattelussa, en yhtään mitään. Olin hiljaa, en ottannut katsekontaktii ryhmän ohjaajiin. Enkä puhunnut sanakaan. Sen muistan, että sain viikon miettiä lähenkö kurssiin mukaan. Ja kun haastattelusta pääsimme pois sairaanhoitajan kanssa sanoin suoraan "en tule jaksamaan käymää, tuota kurssia" Äiti kannusti minua ja tietenkin sisko. Pelotti laittaa viestiä, että olen aloittamassa kurssia.  Se lähtö kohta, mistä lähdin kurssiin oli aika huono. En uskonnut päiv...

Kysyin kerran minkälaisi postauksia haluisitte, että teen. Yksi mitä olen kanssa miettinnyt, että oli oma koti/sistus postaus. Joten tässä se nyt on sitten! Olen näin aikuis iässä asunnut kolmessa eri paikassa, mutta kumminkin Lahden puolella aina asustellut. Ensimmäinen oma koti oli ahtialassa. Se oli ihana asunto tykkäsin asua sielä. Jostain tuli siskolleni ja minulle ajatus, että muutetaan kimppa kämppää. Nyt siis asustelen Elmon kanssa perjaatteessa kahdestaan. Paitsi miesystävä on yllättvän paljon minun luona yötä. Mikä on ihana asia. Mennään nyt aiheeseen takaisin. Nämä kerrostalot missä asun, on VVO:oon. Nämä on vanhoja kerrostaloja jota on remonteutuja. Asun neljännessä kerroksessa. Hissiä ei ole. Tulee ainakin hyöty liikuntaa, kun kävelee rappuset pari kertaa päivässä ylös & alas. Kun tullaan sisälle ulko-ovesta. Edestä löytyy wc & kylppäritila. Oikealla puolella on hattuhylly & kenkäteline. Ja myös kaksi kaappia. Toinen kaapeista on siivoiskomero j...

Heippa lukiat! Viiko on melkein vierähtämässä loppuun. Tästä on jälleen aikaa kun kirjoitan blogia. Aiheet ovat ollut aika hukassa. Kun viikot on melkein samanlaiset kuin muut viikot. Kursia on jäljellä enään vajaat kaksi viikkoa. Kurssi on tuonnut paljon hyvää minun elämään etenkin itse tuntemusta. Koska jaksaa tehdä enemmän asioita ja koska pitää vähän rauhallisemman päivän. Ettei vedä itseään ihan piippuun. Koulu asiat on siinä kunnossa, että odotan vastausta kansanopistosta ja ne tulevat juhanuksen aikoihin. Jos nyt koulu ei tärppää niin on onneksi olemassa B- suunitelma eli menen työkokeiluihin. Tietty sinne alalle mikä kiinostaa. Koulu asiat on puhut aika hyvin selväksi, mutta toki kerron tärpäskö vai eikö. Heinäkuu on minulle se kesäloma. Tänään näin Suvia. Näimme triossa, siitä kävimme trion K-kaupassa. Ostamassa pientä evästä ja lähdimme kävelemään pikku veskua kohti. Pistimme picnicin pystyyn. Vietimme jonkin aikaan auringon paisteesta. Kunnes minua alkoi tehdä mie...