~kun katson sua mä olen tyttö hiljainen~
Ei ei näi! Mikään ei meen niinkuin pitäis! Mä alan väsyä. Mitä jos en jaksakaan käydä koulua?
Tänään oli vakussa aika ja sekä ingettion pistos päivä. Siellä tuli jo ongelmia. Vakussa ehdotettiin jos jään sairaslomalle mutta, siihen en päädy. Minähän käyn koulua vaikka, olis mikä!
Miksi juuri minä joka on pitännyt vuoden tauon koulusta. Niin voimat kuluvat jo kolmessa viikossa. Oon ihan loppuun palannut. En halua jäädä sairaslomalle. Mutta koulus päätettiin että, saan pitää ruuan jälkeen puolen tunnin rentoutumis hetken, jospa se saa minut jaksamaan paremmin.
Mä en löydä sanoja minun olo tilaan ihan kun minulla olis tyhjä olo. Kuten varmaan onkin. Mistä saisin taas voimaa ittelleni ja jaksaa käydä koulua? Ja nauttia elämästä kuten nautin pari viikkoa. Mua masentaa ahdistaa, miten mä pärjään et ei käy mitään!
Minä oon ihan loppu en meinaa jaksa tehdä mitään. Haluan itkeä, mutta itku ei tuu. Haluan kotiin, mutta, miten mä sen sanon? Ois ehkä pitännyt ottaa se sairasloma sittenkin koulusta kun raataa täällä "hengiltä"
Olis vaan pitännyt rohkeasti sanoa vakussa että, tarvitsen sairaslomaa. No aion katosoa miten tämä tästä lähtee, kulkemaan. Jos väsyn likaa niin otan sairaslomaa ja sitten taas jaksan käydä paremmin koulua.
Haluisin olla niinkuin "normaali" ihminen enkä tälläinen mikä minä olen. Vointi heittelee koko ajan! Tiedostan että, minulla on tullut valtavia muutoksia, esim; koulun aloitus, sairaalasta päässyt pois kolme viikkoa sitten. Kaikki on mulle viellä "uutta" Olen päättännyt sen että, minä selviän tästä kaikesta. Vaikka tämä taistelu voi viedä mun voimat kokonaan. En aio luovuttaa!
En ole oikein pysytynnyt puhumaan edes kavereille. Ei vaan ole fiilistä puhua omia asioita, koska ei ne ymmärrä mun tilannetta ja mitä minä taistelen enkä viitsi kaikille kertoa, mikä minulla on. Huomenna on uusi päivä ja se voi olla parempi. Ainakin toivotaan niin! Mutta ei mulla muuta. Tässä tekstissä voi olla ristiriitaista asiaa, mutta kaikki on niin sekevaa. En tiedä mitä minun pitää tehdä että, teen oikein ja jaksan käydä koulua!
Tänään oli vakussa aika ja sekä ingettion pistos päivä. Siellä tuli jo ongelmia. Vakussa ehdotettiin jos jään sairaslomalle mutta, siihen en päädy. Minähän käyn koulua vaikka, olis mikä!
Miksi juuri minä joka on pitännyt vuoden tauon koulusta. Niin voimat kuluvat jo kolmessa viikossa. Oon ihan loppuun palannut. En halua jäädä sairaslomalle. Mutta koulus päätettiin että, saan pitää ruuan jälkeen puolen tunnin rentoutumis hetken, jospa se saa minut jaksamaan paremmin.
Mä en löydä sanoja minun olo tilaan ihan kun minulla olis tyhjä olo. Kuten varmaan onkin. Mistä saisin taas voimaa ittelleni ja jaksaa käydä koulua? Ja nauttia elämästä kuten nautin pari viikkoa. Mua masentaa ahdistaa, miten mä pärjään et ei käy mitään!
Minä oon ihan loppu en meinaa jaksa tehdä mitään. Haluan itkeä, mutta itku ei tuu. Haluan kotiin, mutta, miten mä sen sanon? Ois ehkä pitännyt ottaa se sairasloma sittenkin koulusta kun raataa täällä "hengiltä"
Olis vaan pitännyt rohkeasti sanoa vakussa että, tarvitsen sairaslomaa. No aion katosoa miten tämä tästä lähtee, kulkemaan. Jos väsyn likaa niin otan sairaslomaa ja sitten taas jaksan käydä paremmin koulua.
Haluisin olla niinkuin "normaali" ihminen enkä tälläinen mikä minä olen. Vointi heittelee koko ajan! Tiedostan että, minulla on tullut valtavia muutoksia, esim; koulun aloitus, sairaalasta päässyt pois kolme viikkoa sitten. Kaikki on mulle viellä "uutta" Olen päättännyt sen että, minä selviän tästä kaikesta. Vaikka tämä taistelu voi viedä mun voimat kokonaan. En aio luovuttaa!
 |
| ~joskus tääki tie on vaa pakko hyvästellä~ |
Jaksamisia sulle ❤
VastaaPoista