Iloinen, mutta "surullinen"

-

Olen iloinen, mutta myös "surullinen"! Mietin menneitä. Miksi en otannut nuorena apua, kun sitä tarjottiin ja olin ensimmäisiä kertoja osastolla!?
Liian myöhäistä sitä nyt mietiä. Jos olisin otannut OIKEASTI apua nuorena, olisiko näytä aikuispsykiatrian osasto jaksoja tullut!?
En tiedä onko suru tähän tilanteeseen oikea sana mitä yritän sanoa! Iloinen siitä ku olen OIKEASTI jaksannu kappailla elämää vastaa ja elän tässä vuosisadassa / tällä hetkellä. Ja se, että olen löytännyt elämän kumppanin. Joka rakastaa minua ja minä häntä!
Huomenna lähen kotiin olen tiistaihin asti. Perjantaina 10 on palaveri ja ensi viikon tiistaina on luultavasti uloskirjaus (ainakin näin minulle vihjattiin)
Minulla on "vaan" ollu pari päivän kotijaksoa, yhden yön loma ja viime viikon viikonloppuna olin koko viikonloppun. Ja nyt jo tulee viikon kotijakso.
Sillon kun tulin tälle kuntouttavalle osastolle pelkäsin oikeasti sitä, että olen pilannut elämäni. Elämäni suunta on näitten osastojaksojen kautta vaan menny koko ajan parempaa suuntaa. Olen ollu aina hyvässä kunnossa ku olen kotiutunnut, mutta nyt tuntuu siltä oon parhaassa kunnossa kuin koskaa vuodesta 2010 asti. Kun alkoi olemaan ensimmäisiä osasto jaksoja.
OLEN YLPEÄ ITSESTÄNI!
P.s sry ku ei oo kuvia :)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

~Ne sanoo mä oon keijukainen~

-
Kuva
Olin viime viikonloppuna la-su kotona, meni tosi hyvin. Pieni jännitys oli ilmassa että, miten menee kotijakso. Ihan turhaa jännitin. Myös olin torstaina kotijaksolla päivän. Oltii äitin kaa kaupungille sit mentiin siit mun ja siskon asunolle. Miten tää viikko on menny, tosi hyvin. kuten nyt kuukauden verrran on menny hyvin, vaikka toivoisin olla jo kotona kokonaan. Maanantaina ei ollu mitään erikoista. Tiistai oli siit erillainen päivä ku mentiin leffaan katsomaan onnenonkiaa, mikä oli ihan katottva leffa mutta, ei parhaamasta päästä. Eilen menin kotiin taas päiväksi, äiti tuli munkassa siivomaan ja käyttämään koirat ulkona. Sitten viikonloppuna taas la-su yöks kotiin. Siskon kanssa ei oo toistaiseksi mitään suunitelmia, ollaan luultavasti ihan kotosalla. Keskiviikkona kävin vakussa käymässä alan käymää nyt siel pari kertaa kuussa, sinne missä alan käymään ku kotiudun ja sitten kun kotiudun niin alana käymää luultavasti kerran viikossa, mutta nyt ainakin pari kertaa kuussa. Eipä mu...
Lue lisää

päivän kuulumiset

-
Tänään ei aurinko paistannut, mutta silti ihana päivä! Sillä näin pitkästä aikaa mun rakasta ystävääni, joka tuli Vantaalta Lahteen. Me kiereltiin Triossa jonkin aikaa allenus myyneissä, mutta ei löytynnyt mitään erikoista. Yritin eka katsoa lomppakkoa, mutta en millään löytännyt. Sitten kun oltiin tarpeeksi kauan kierelty kaupoissa, mentiin syömään Amarilloon syömään. Minä otin jonkun hampurilais aterian. Sen jälkeen me oltais menty leffaa mutta ei sieltä tullu mitään katottavaa, menimme takas trioon, ja vihdoin löysin lompakon itteleni. Sen jälkeen mentiin Sinuheen kahville. Aika meni nopeasti, ja me ei tehty paljoon mitään, ja paljon jäi puhumatta. Mut niin ihana päivä oon niin onnellinen. En oikein pysty sanoiksi pukea kun olen niin iloinen. Siitä et taas pystynnyt näkemään ystäviä mitä en oo kerennyt vuoden aikana nähä. Nyt pystyn näkemään sen vuoden verran mitä en pystynnyt näkemään korjaan kaiken. Mutta enpä muuta oo ehtinnyt tänä päivänä tekemään kun olla kaupungilla ystäväni...
Lue lisää

Kuvailua ulkona!

-
Kuva
Tästä postauksessa tulee olemaan paljon luonto kuvia kuin naama kuvia. Olen tutustunnut yhteen mahtavaa tyyppiin. Hän ymmärtää ja hänen kanssa on kiva tehdä kaikkea! Kuunella musiikkia, jutella, käydä ulkona. Sarin kanssa aika menee tosi nopeasti. Ilman sitä kökkisin päivät pitkät vaan huoneessa. Mä toivon että, meidän ystävyys jatkuu kun molemmat on kotiutunnut jos olen kotiutunnut aikaisemmin. Tulen katsomaan Saria. Minulla on niin vähän kavereita jotka ymmärtää. En hae välttis Sarilta vertaistukea, vaan ihan ystävyyttä. Aloin kirjoittaa siis sen takia kun käytiin kuvailemassa. Otin luonosta kuvia, ja minusta ja Sarista kuvia. Kännykkä oli koko ajan kädessä. Sormethan siinä jääty. Ne on vaan pikku vikoja. Rakastan kuvaamista, en viellä kunnolla osaa ottaa kuvia. Harjoittelen tosi paljon. Toki puhelimeni on vähän rikki se ei tarkenna kunnolla jos, haluu ottaa jostain yksitäisestä kuvan niin se menee ihan sumeaksi. Minä ja  sari Ulkona ihana ilma, siellä vois olla koko ajan ku...
Lue lisää